Palokuntatoiminta on hyvin monimuotoista. Joillekin se on monipuolinen harrastus ja osalle se taas on lähestulkoon työtä. Yhteistä näille kummallekin ryhmälle on, että toimintaan osallistuvilla henkilöillä on vahva kutsumus palokuntatoimintaan. Voidaan myös sanoa, että heillä on sisäinen palo auttaa osallistumalla pelastustoimintaan. Sen lisäksi, että vapaaehtoiset tekevät arvokasta toimintaa turvallisemman arjen puolesta, he myös muodostavat suomalaiselle yhteiskunnalle reservin poikkeusolojen häiriötilanteisiin sekä väestönsuojeluun.
Palokuntasopimuksen merkitys
Suomalaisen yhteiskunnan kannalta sopimuspalokunnilla on tärkeä rooli pelastustoimen organisoinnissa. Pelastuslaki (379/2011) 25 § linjaa toimintaa seuraavasti: Alueen pelastustoimi voi käyttää pelastustoiminnassa apunaan vapaaehtoista palokuntaa, laitos-, teollisuus-, sotilaspalokuntaa (sopimuspalokunnat) tai muuta pelastusalalla toimivaa yhteisöä sen mukaan kuin niiden kanssa sovitaan. Sopimus voidaankin solmia suhteellisen vapaasti käytettävissä olevien resurssien puitteissa.
Vapaaehtoinen palokunta (VPK)
Vapaaehtoinen palokunta on palokuntatoimintaa varten perustettu rekisteröity yhdistys. Näitä yhdistyksiä on noin 200 kappaletta eri puolilla Suomea. Usein nämä yhdistykset käsittävät erilaisia osastoja, 
kuten hälytysosasto, palokuntanuoriso- ja veteraaniosasto jne. Käytännössä ammattimainen pelastustoiminta on käynnistynyt vapaaehtoisesta palokuntatoiminnassa Turussa vuonna 1838, jolloin perustettiin Suomen vanhin palokunta Turun VPK.
Useimmilla näistä yhdistyksistä on sopimus oman alueen pelastuslaitoksen kanssa pelastus-, sammutus- sekä muiden erikseen sovittujen tehtävien ja palveluiden tuottamisesta. Näitä vapaaehtoispalokuntia kutsutaan myös sopimuspalokunniksi.
Vapaaehtoiset palokunnat kouluttavat jäsenistöään säännöllisesti. Koulutuksiin kuuluu peruskoulutuksen lisäksi erilaisilla täydennyskoulutuksia. Vapaaehtoisessa palokunnassa on myös mahdollisuus edetä päällystökoulutukseen.
Henkilökohtaisen sopimuksen sopimuspalokunta (HSPK)
Henkilökohtaisen sopimuksen sopimuspalokunta on usein myös yhdistysmuotoinen. Yhdistys on kuitenkin solminut sopimuksen palokuntatoiminnasta suoraan oman alueen pelastuslaitoksen kanssa. Tämän palokuntamuodon ero vapaaehtoiseen palokuntatoimintaan on se, että toiminta on enemmän ammattimaista.
Työpaikkapalokunta
Kuten nimi jo kertoo, niin työpaikkapalokunnalla tarkoitetaan jonkin yrityksen tai laitoksen sisäistä palokuntaa, joka huolehtii kyseisen työpaikan pelastustoimen tehtävistä. Työpaikkapalokunnan henkilöstö on usein sivutoimista. Joissain teollisuuslaitoksissa pelastushenkilöstö on päätoimista. Työpaikkapalokunnalla voi olla myös sopimus alueen pelastustoimen kanssa.
Työpaikkapalokuntia on moneen lähtöön:
- teollisuuspalokunta (TPK) (noin 200 kpl.)
- laitospalokunta (LPK)
- sotilaspalokunta (SPK)
- lentoaseman palokunta
Suomessa on päivittäin 170 pelastus- tai ensivastetehtävää, johon osallistuvat sopimuspalokuntalaiset!
