Ammattimaisissa palokunnissa työskentelee Suomessa 4 800 henkilöä, jotka ovat monitaitoisia ammattilaisia. Pelastustoimintaan osallistuvalta miehistöltä vaaditaan pelastajan tutkinto, jonka voi Suomessa opiskella joko Kuopion Pelastusopistossa tai Helsingissä Pelastuskoulussa.
Pelastajan tutkinto (90 op)
Pelastajan koulutus on erittäin suosittua ja siihen on haasteellista päästä. Kilpailu opiskelijapaikasta on kova, koska koulutuksen läpäisseille on varmuudella tarjolla virka. Esimerkiksi Helsingin Pelastuskoulu tarjoaa koulutusta vain Helsingin pelastuslaitoksen omiin tarpeisiin.
Kuopiosta valmistuneet pelastajat puolestaan sijoittuvat ympäri Suomea. Molemmille on kuitenkin yhteistä, että tutkinnon suorittaneet työllistyvät hyvin. Itse koulutus on yhdenmukainen, koska molemmissa oppilaitoksissa noudatetaan Pelastusopiston laatimaa opetussuunnitelmaa.
Ammatillisia valmiuksia kehittävien perusopintojen lisäksi pelastajat opiskelevat ammattiaineina mm. onnettomuuksien ehkäisyä, pelastustoimintaa sekä ensihoitoa. Tulevina vuosina pelastajien tutkintoa on esitetty muutettavaksi siten, että jokainen koulutuksen läpikäynyt henkilö on suorittanut myös täysimittaisen ensihoitajan koulutuksen, jolloin pelastajia voidaan käyttää monipuolisena ensivasteyksikkönä sairauskohtauksissa.
Pääsääntöisesti opiskelijat ovat miehiä, mutta nykyisin joukosta löytyy myös naisia, jotka ovat läpäisseet haasteellisen pääsykokeen ja ehkä vielä haasteellisemman koulutuksen. Pelastajat eivät kuitenkaan ole yli-ihmisiä, vaikkakin heidän fyysinen ja psyykkinen toimintavalmiutensa on peruskansalaisen näkökulmasta melkoinen. Pelastajan työssä kuten muissakin vaativissa tehtävissä kyseessä on pikemmin ammattitaidon kautta hankittu vankka ammatillinen osaaminen, mikä mahdollistaa sen, että pelastajat kykenevät toimimaan erittäin vaativissa tilanteissa ja olosuhteissa.
Pelkästään hyvä fyysinen ja psyykkinen kunto eivät riitä, vaan heiltä edellytetään myös hyviä vuorovaikutustaitoja, koska pelastajan työhön kuuluu onnettomuustilanteissa tapahtuvan ihmisten kohtaamisten lisäksi usein myös onnettomuuksien ehkäisyä tukevat valistus- ja neuvontatehtävät. Pelastajat ovatkin kysyttyjä luennoitsijoita erilaisissa turvallisuuskoulutuksissa.
Hätäkeskuspäivystäjä
Kiireellisessä hätätilanteessa soitetaan hätänumeroon 112. Ensimmäinen kontakti onnettomuustilanteissa pelastustoimeen on hätäkeskus. Hätäkeskuksessa päivystäjänä toimivalta henkilöstöltä vaadit
aan joko hätäkeskuspäivystäjän tutkinto (90 op) tai tai poliisin perustutkinto (165 op) tai näitä vastaava aikaisempi tutkinto.
Hätäkeskuspäivystäjät opiskelevat monipuoliseen tutkintoon kuuluvissa perusopinnoissa suomen, ruotsin ja englannin kieltä sekä psykologiaa. Nämä ovatkin ensisijaisen tärkeitä taitoja ammatillisesti. Päivystäjän on kyettävä ymmärtämään ilmoittajan joskus hyvinkin sekavasta kertomuksesta tilannetiedot, kyettävä rauhoittamaan tätä henkilöä ja lisäksi antamaan hänelle selkeitä toimintaohjeita, kun samanaikaisesti käynnistää ensivastetoimintaa. Ammatillisissa opinnoissa hätäkeskuspäivystäjät perehtyvät viranomaistoimintaan pelastustoiminnan, terveystoiminnan, sosiaalitoimen sekä poliisitoiminnan osalta, jolloin heille rakentuu ymmärrys viranomaistoiminnasta.
Alipäällystö- ja päällystökoulutus
Pelastajatutkinnon suorittanut henkilö voi pyrkiä alipäällystötutkintoon (60 op) ja tätä kautta sa
ada kelpoisuuden pelastustoimen alipäällystövirkoihin, jolloin hän voi toimia yksikön esimiehenä, palotarkastajana tai vaikka turvallisuuskouluttajana.
Päällystövirkoihin edellytetään ammattikorkeakoulutasoinen Pelastusalan päällystötutkinto (240 op) voidaan suorittaa Pelastuskoulussa. Hallinnollisesti tästä tutkinnosta vastaa 1.1.2017 lähtien kuitenkin Poliisiammattikorkeakoulu, vaikka opetus järjestetäänkin fyysisesti Kuopion Pelastuskoulussa. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet toimivat usein esimies- ja asiantuntijatehtävissä.
Koska tilanteet muuttuvat ja toiminta kehittyy, pelastajien tulee jatkuvasti pitää yllä ammattitaitoaan erilaisilla lisä- ja täydennyskoulutuksilla, joita on runsaasti tarjolla.
