Pelastustoiminta Suomessa – inhimillisyys, ammattimaisuus ja luotettavuus ammatillisina arvoina

Suomalaisessa yhteiskunnassa turvallisuuden keskeinen peruspilari on pelastustoiminta, johon kuuluvat muun muassa tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ennaltaehkäisy, pelastustoiminta, varautuminen sekä väestönsuojelu. Näitä tehtäviä pelastustoimessa toteutetaan kolmen perusarvon: inhimillisyyden, ammatillisuuden ja luotettavuuden mukaisesti. Ammattimaisuudesta ja luotettavuudesta kertoo se, että pelastuslaitos pystyy koko valtakunnan tasolla ilmoittamaan vasteajaksi n. 11 minuuttia, mikä käsittää hälytyksen vastaanoton, yksikön siirtymisen kohteeseen ja tarvittavat selvitystehtävät ennen varsinaisen pelastustoiminnan aloittamista.

Pelastustoimen järjestäminen on Suomessa kunnan vastuulla, mutta varautuminen onnettomuuksiin ja toiminta onnettomuustilanteessa on jokaisen paikalla olevan henkilön vastuulla. Kun hätäilmoitus tehdään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja pelastustoiminta onnettomuustilanteessa käynnistetään paikalla olevin resurssein, jää vahinko monesti pienemmäksi ja pelastajien työ helpottuu merkittävästi. Tästä johtuen toiminta onnettomuustilanteissa ja ensiaputaidot ovat ensisijaisen tärkeitä.

Pelastustoimen alueet

Pelastustoiminta on jaettu Suomessa 22 pelastustoimen alueeseen:

Isommissa kaupungeissa pelastustoimi on järjestetty käytännössä siten, että siitä huolehtii ammattimainen palokunta, joita toimii Suomessa 112 kappaletta (2017). Koulutettua ammattihenkilöstöä näissä toimi 4 800 henkeä. Tämä henkilöstö on saanut pelastajakoulutuksen ja moni heistä on myös koulutettu ensihoitajaksi. Pelastuslaitosten palveluksessa on lisäksi muuta henkilöstöä, jonka keskeisin työtehtävä on huolehtia ohjauksesta, valistuksesta ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn tähtäävästä neuvonnasta.

Sopimuspalokunnat

Sopimuspalokunnat ovat merkittävä resurssi suomalaisessa pelastustoimessa. Pelastuslaitos hyödyntää pelastustoiminnassa myös sopimuspalokuntia, joita toimii eri puolella Suomea 709 kappaletta. Näistä vapaaehtoisia sopimuspalokuntia on 570 kappaletta ja henkilökohtaisen sopimuksen solmineita sopimuspalokuntia 200 kappaletta. Tehdas- ja laitospalokuntia (TPK) toimii Suomessa 105 kappaletta. Sopimuspalokunnissa toimii vakinaiseen ammattimaisten palokuntien henkilöstöön nähden yli kolminkertainen määrä henkilöitä (14 600 miestä ja naista). Henkilömäärän voi hyvin ymmärtää, koska Suomen pinta-alasta 90 prosenttia hyödyntää pelastustehtävissä sopimuspalokuntia. Kun tätä tarkastellaan suhteessa Suomessa asuvaan väestöön, niin hieman yli puolet (54 prosenttia) on ammattimaisen palokunnan palvelujen piirissä ja 46 prosenttia väestöstä on sopimuspalokuntien varassa. Suhteessa hälytystehtäviin, sopimuspalokunnat osallistuvat noin 60 prosenttiin kaikista hälytystehtävistä.

Pelastustoimen hälytystehtävät vuonna 2016

Valtakunnallisesti tarkasteltuna pelastustoimen hälytystehtäviä oli yhteensä 103 756 kappaletta. Kolme (3) tehtävämäärän kannalta vilkkainta aluetta oli Pirkanmaa (11 prosenttia tehtävistä), Helsinki (8,5 prosenttia tehtävistä) ja Varsinais-Suomi (8,0 prosenttia tehtävistä).

Hälytystapahtumien osalta pelastustoimen kannalta kiireisimmät kuukaudet olivat elokuu, tammikuu ja kesäkuu. Viikonpäivistä vilkkain oli selvästi lauantai, jolloin esiintyi 17 prosenttia kaikista hälytyksistä. Kellonajallisesti vilkkainta oli 14:00 – 16:00 välillä, jolloin tapahtui 12 prosenttia kaikista hälytyksistä.

Nämä pelastajia työllistävät hälytystehtävät eivät luonnollisesti ole kaikki tulipaloja, vaan osa on

esimerkiksi liikennepelastustehtäviä, avunantotehtäviä, ihmisten pelastustehtäviä jne. Mielenkiintoinen näkökulma esimerkiksi ihmisten pelastustehtäviin on, että ihmisiä pelastetaan vuosittain enemmän hissistä kuin esimerkiksi maastosta tai veden varasta.

Tulipalojen aiheuttajia 2016

Rakennuspaloista suurin osa oli asuinrakennuksissa ja niiden aiheuttajina ihmisen toiminta sekä koneiden ja sähkölaitteiden laitteiden vikaantuminen. Seuraavaksi yleisimmät pelastuslaitoksia työllistävien tulipalojen aiheuttajat olivat ruoan valmistus ja avotuli. Tupakointi oli määrällisesti lähes kaksinkertainen muihin avotulen aiheuttamiin palonsyihin nähden. Palonsyyn tutkinnassa törmätäänkin usein tuhoisaan yhtälöön: mies, alkoholi ja tupakka. Tulipaloista on jonkin verran tahallaan sytytettyjä, mutta useimmiten syy on huolimattomuudessa tai vahingossa. Todellisia tulipaloa enemmän pelastuslaitoksia työllistävät tehtävät ovat kuitenkin ns. automatiikkahälytyksiä, jossa automaattinen paloilmoitinkeskus antaa hälytyksen. Hälytyksen aiheuttajaksi paljastuu useimmiten kiinteistössä tehtävä huoltotoimenpide tai käryä aiheuttava ruoan valmistus.

Pelastustoimen säädösperusta

Jotta pelastustoimesta saa hyvän ja totuudenmukaisen kuvan, aihetta kannattaa lähestyä tutustumalla keskeisimpään säädösperustaan pelastuslaki (379/2011) ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011).

Lähde: Pelastustoimen taskutilasto 2012 – 2016.