Pelastustoimen tehtävät jaetaan neljään (4) kiireellisyysluokkaan. A-luokan tehtävä on kiireellisin. D-tehtävä ei edellytä välittömiä toimia ja se voidaan tehdä muiden tehtävien salliessa. Vuonna 2016 A-kiireellisyysluokan tehtäviä oli 72 prosenttia kaikista pelastustoimen tehtävistä. Tehtävistä 23 prosenttia oli ei-kiireellisiä ja viisi (5) prosenttia tehtävistä peruttiin yksikön ollessa matkalla.
A-kiireellisyysluokan tehtävät
A-kiireellisyysluokan tehtävä tarkoittaa hälytystehtävää, jossa edellytetään kiireellisiä toimenpiteitä ihmisen hengen tai terveyden, suurien omaisuusarvojen tai ympäristön pelastamiseksi tai suojaamiseksi. Näitä ovat erilaiset onnettomuudet ja tulipalot, jotka eivät enää ole onnettomuuden tai uhkan kohteeksi joutuneen itsensä hallittavissa. Siirtyminen kohteeseen tapahtuu hälytysajona valo- ja äänimerkinantolaittein muuta liikennettä varoittaen.
B-kiireellisyysluokan tehtävät
B-kiireellisyysluokan tehtävä tarkoittaa varmentamatonta hälytystehtävää, jossa mahdollisesti edellytetään kiireellisiä toimenpiteitä ihmisen hengen tai terveyden, omaisuusarvojen tai ympäristön pelastamiseksi sekä suojaamiseksi tai lisävahinkojen estämiseksi. Näitä voivat olla esimerkiksi tavanomaiset onnettomuudet sekä tulipalot, mutta myös tuntemattoman riskin tehtävät. Valtaosa B- tehtävistä on paloilmoitinlaitteistojen antamia ilmoituksia. Siirtyminen kohteeseen hälytysajona.
C-kiireellisyysluokka
Tehtävät ovat staattisia onnettomuuksia, joista ei aiheudu välittömästi merkittäviä lisävahinkoja. Tehtävät voivat olla virka-avun antamista muulle viranomaiselle. Siirtyminen kohteeseen tapahtuu normaalin liikenteen mukana.
D-kiireellisyysluokka
D – kiireellisyysluokan tehtävä ei edellytä välittömiä toimia. Tehtävä hoidetaan toiminnallisesti sopivana tai erikseen sovittuna ajankohtana. Siirtyminen kohteeseen ei tapahdu hälytysajona.
Lähteet: Pelastustoimen taskutilasto 2012 – 2016 ja Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje 2012.
